Suomessa on valmisteilla useita lainsäädäntöuudistuksia, jotka uhkaavat järjestöjen
työllistämisedellytyksiä parantavaa toimintaa. Palkkatukiuudistus ja työvoimapoliittisia avustuksia
koskeva uudistus sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusjärjestelmän mahdolliset muutokset
heikentävät toteutuessaan järjestöjen ja yleishyödyllisten säätiöiden toimintaedellytyksiä.
Järjestöt ja yleishyödylliset säätiöt auttavat vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä heidän
työllistymisedellytystensä parantamisessa. Näillä ihmisillä on usein monia ja samanaikaisia työ- ja
toimintakyvyn pulmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Monilla on kasautunutta huono-
osaisuutta.
Vetoomuksemme
Vetoamme ja esitämme seuraavaa:
- Esitys palkkatukiuudistuksesta kaipaa korjauksia
Olemme huolissamme palkkatukiuudistuksesta, joka uhkaa romuttaa 100 %:n palkkatuen
ja estää monelta järjestöltä työllisyyspoliittiset avustukset.
Esitämme, ettei suunniteltua uudistusta toteuteta hallituksen esittämällä tavalla, vaan
järjestöt voivat jatkossakin saada 100 %:n palkkatukea ja taloudellisen toiminnan raja
poistetaan lakiesityksestä. - Ihmiset tarvitsevat kuntoutumisrauhan
Esitämme, että on tärkeää turvata kuntoutumisrauha ennen kuntouttavaan työtoimintaan
siirtymistä ja sen aikana. Lisäksi on turvattava näiden kuntoutumisjaksojen aikainen
toimeentulo kuntoutusrahalla tai vastaavalla. Tämä rauha voi toteutua vain silloin, kun
etuudet eivät velvoita ja viivästytä kuntoutumista sekä työllistymistä.
Järjestöt kohtaavat pääsääntöisesti henkilöitä, jotka ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa
ja heidän työllistymisensä vaatii monien tukitoimien ja palveluiden yhteensovittamista sekä
pitkäkestoista ja tavoitteellista tukea, joskus jopa vuosien ajan. - Työllistymisedellytyksiä koskevan toiminnan kehittämiseen tarvitaan rahoitusta
Vetoamme, että STM huomioisi järjestöjen työllistämisedellytyksiä parantavan toiminnan
kokonaisvaltaisesti muun muassa STEA-avustuksissa.
Järjestöt tarvitsevat avustuksia haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työllistymistä
edistävään toimintaan ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Järjestöjen ja
säätiöiden yhteistyö on tuloksellista ja vaikuttavaa. Tähän tulee myös rahoituksessa
kannustaa.
Esitämme myös, että ministeriöt yhdessä käynnistäisivät rahoitushaun
työllistymisedellytyksiä parantavaan toimintaan kansalaisjärjestöille sekä niiden ja julkisen
sektorin yhteistyöhön.
Vetoomus on laadittu kuuden järjestön yhteistyönä. Järjestöt yhteiskehittävät uusia, työllistymisen
edellytyksiä vahvistavia toimintamalleja ja saavat sparrausta myös järjestökohtaisesti Kuntoutussäätiöltä.
Yhteistyöverkoston muodostavat Irakin Naisten Yhdistys, Kalliolan setlementti, Kuntoutussäätiö, Neuroliitto, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ja Sininauhaliitto. Yhteiskehittämisen tulokset ovat avoimesti kaikkien saatavilla Kuntoutussäätiön Yhteisömediasta https://yhteisomedia.fi/tyollistymisedellytyksien-parantaminen/
Uusista toimintamalleista kerrotaan myös avoimessa eKuntoutusakatemia-tilaisuudessa torstaina
17.11. klo 14–16.
Kehittämisessä hyödynnetään Kuntoutussäätiön tutkimustoiminnan tuloksia sekä kehittämis- ja
koulutustoiminnan kautta syntynyttä osaamista sosiaalisen osallisuuden tukemisesta ja työstä
syrjäytymisen ehkäisystä. Toiminnassa toteutetaan räätälöityjä koulutuksia ja yhteiskehittämistyöpajoja.
Kunkin yhteistyöjärjestön kanssa toiminta toteutetaan järjestön omista tarpeista lähtien.
Esimerkiksi Neuroliiton kanssa selvitetään työnantajien näkemyksiä MS-tautia sairastavien
palkkaamisesta ja työssäkäynnistä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa kehitetään
tapoja vahvistaa monimuotoisuutta työyhteisöissä ja Sininauhaliiton ja sen jäsenyhdistyksen
kanssa kehitetään kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työllistymisedellytyksiä
koskevia toimintamalleja kohti kuntouttavaa työtoimintaa. Kalliolan setlementin kanssa
tarkastellaan työllisyyttä edistävää järjestötoimintaa laajasti, ja Irakin naisten yhdistyksen kanssa
tehdään kartoituksia ja suunnitellaan yhteistyötä mm. Sininauhaliiton jäsenyhdistyksen
asiakaskunnan kanssa.
Yhteiskehittämisessä syntyviä uusia ja parannettuja toimintamalleja voidaan hyödyntää
järjestöissä laajemmin ja auttaa siten kohderyhmiin kuuluvia ihmisiä. Toiminnan myötä myös
järjestöjen näkyvyys ja vaikuttamistyö vahvistuvat. Työllistymisedellytyksiä parantava toiminta on
yhteiskunnallisesti tärkeää, ja siinä järjestöillä on paljon osaamista.
Yhteiskehittäminen toteutetaan vuoden 2022 aikana. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja
terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).