Uusi Kotimaa tutuksi – hanke (KoTu) on Työ- ja Elinkeinoministeriön rahoittama hanke, jonka tarkoituksena oli tukea maahan muuttaneiden naisten kotoutumista tarjoamalla monipuolista tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä sekä niissä toimimisesta. Koulutukseen sisältyi myös vapaa-ajan toimintaa ja retkiä eri kohteisiin pääkaupunkiseudulla. Hanke tarjosi osallistujille myös yksilöohjausta erilaisissa tilanteissa, joissa he tarvitsivat lisätietoa tai tukea tiettyjen tilanteiden käsittelemisessä. 

Hankkeen ajan huomasimme, että näiltä naisilta puuttui tieto, joka heidän oli määrä olla, kun vertaamme, miten kauan he ovat asustaneet maassa. Koulutusten aikana käydyt keskustelut paljastavat, miten heidän tiedon puute on syrjäyttänyt heidät toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa tai olla osa yhteiskuntaa. Tämä herätti monia kysymyksiä suomen kotoutumisprosessista ja missä näiden kyseisen osallistujien kotoutumisprosessi kaatui. Kotoutuminen on hyvin tärkeä askel maahanmuuttajille. Halu ymmärtää yhteiskuntaa ja osallistua siihen vaikuttaa meidän kaikkien kykyynsä toimia yhteiskunnassa; tässä puhutaan tiedon muuttumisesta toiminnaksi.

KoTu-hankkeen päätöstilaisuudessa puhuja Joachim Vogt Isaksen ja paneelikeskustelun osallistujat Amani Bakri, Aziza Hossaini ja Farid Ramadan tarjosivat korvaamattomia näkemyksiä kotoutumisesta. Isaksen korosti kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia uusien maahanmuuttajien verkostojen ja yhteyksien luomisessa, uusien sosiaalisten suhteiden ja työllistymismahdollisuuksien edistämisessä sekä heidän kuulumisen tunteensa vahvistamisessa. Kansalaisjärjestöt voivat edistää kotoutumisprosessia entisestään. Ne voivat edistää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, mukaan lukien julkinen hallinto ja yksityinen sektori.

Paneelikeskustelussa käsiteltiin erilaisia näkökulmia, korostaen oikeudenmukaista kohtelua ja yksilöllisiä lähestymistapoja. Maahanmuuttajat eivät muodosta homogeenista ryhmää, ja heidän ainutlaatuiset taustansa ja henkilökohtaiset haasteensa vaikuttavat merkittävästi heidän kotoutumispolkuihinsa. Nykyinen järjestelmä Suomessa on otettava paremmin huomioon nämä yksilölliset tekijät. Kuntien on otettava aktiivisempi rooli maahanmuuttajien tukemisessa ja seurannassa, ottaen huomioon heidän erityistarpeensa koko kotoutumisprosessin ajan. Paneelikeskustelijat korostivat tarvetta räätälöidyille tukijärjestelmille, jotka ylittävät oikeudelliset kehykset. Kattavan kotoutumisen varmistamiseksi keskusteluissa kannatettiin asiakaskeskeisiä kotoutumissuunnitelmia. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen sekä edistymisen seurannan, ottaen huomioon tekijät, kuten terveydentilan ja osaamisen.

Kielitaito nousi tärkeäksi tekijäksi onnistuneessa kotoutumisessa. Kielitaidon puute voi aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia. Kokonaisvaltaisen kotoutumisen varmistamisen lisäksi kielitaito on ratkaisevan tärkeä maahanmuuttajalasten tukemisessa. Kaksikieliset ammattilaiset voivat olla keskeisessä asemassa auttaessaan maahanmuuttajia kielenoppimisessa ja ymmärtämisessä, edistäen tehokasta viestintää ja ymmärrystä. Siksi on tärkeää, että sekä järjestöissä että viranomaisten tasolla työntekijät tai kouluttajat omaksuvat tarvittavan asiantuntemuksen ja kulttuurisen ymmärryksen kotoutumisprosessin tukemiseksi tehokkaasti.

Paneelikeskustelijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten yhteiskuntaorientaatio voidaan toteuttaa laadullisesti ja tehokkaasti. Ensinnäkin, yhteiskuntaorientaation sisällön tulee olla kattava ja ajantasainen. Tulevaisuudessa on tärkeää päivittää näitä sisältöjä vastaamaan muuttuvaa yhteiskuntaa ja sen tarpeita. Yhteiskuntaorientaation laadullinen toteuttaminen tulevaisuudessa edellyttää monia tekijöitä, mutta yksi keskeisimmistä on kouluttajien pätevyys ja osaaminen. Pätevillä kouluttajilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien onnistuneen kotoutumisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta.

Pätevät kouluttajat varmistavat, että yhteiskuntaorientaation sisältö on kattava, ajantasainen ja vastaa muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Lisäksi pätevät kouluttajat ottavat huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet ja haasteet. He osaavat tarjota räätälöityjä ratkaisuja ja neuvontaa, jotta maahanmuuttajat voivat saavuttaa omat tavoitteensa ja selviytyä paremmin uudessa yhteiskunnassa. Kouluttajien ymmärrys maahanmuuttajien oppimistavoista, tarpeista ja kulttuuritaustoista auttaa heitä luomaan oppimisympäristön, joka tukee maahanmuuttajien osallistumista ja vuorovaikutusta. 

Lisäksi tunnustettiin kansalaisjärjestöjen keskeinen rooli, sillä ne tarjoavat tukea, palveluita ja arvokkaita verkostoja maahanmuuttajille. Nämä järjestöt ovat erityisen tärkeitä niille maahanmuuttajille, jotka saattavat jäädä nykyisen kotoutumisprosessin ulkopuolelle tai eivät enää saa kunnan kaikkia palveluita, kun kotoutumisaika on umpeutunut.

Paneelikeskustelut tarjosivat arvokkaita näkemyksiä inklusiivisen ja onnistuneen kotoutumisprosessin edistämiseksi. Korostaen oikeudenmukaisuutta, yksilöllisiä lähestymistapoja sekä maahanmuuttajien moninaisia tarpeita ja taustoja, Suomi voi rakentaa inklusiivisempaa yhteiskuntaa. Kielituen tarjoaminen, asiakaskeskeisten kotoutumissuunnitelmien toteuttaminen sekä kansalaisjärjestöjen roolin vahvistaminen ovat olennaisia askelia kohti parempaa tulevaisuutta maahanmuuttajille ja heidän seuraaville sukupolvilleen Suomessa. Näiden yhteisten ponnistelujen avulla voimme muokata yhteiskuntaa, jossa kaikilla on työkalut toimiakseen osana yhteiskuntaa.

Alla olevasta linkistä löydät KoTu-hankkeen päätöstilaisuuden audiopätkän. Tallenteessa käsitellään merkittäviä aiheita liittyen kotoutumiseen ja maahanmuuttajien tukemiseen. Toivomme, että tämä äänitallenne tarjoaa arvokasta tietoa ja erilaisia näkökulmia kyseiseen aiheeseen. Voit kuunnella äänitteen avaamalla alla olevan linkin:

Teksti:
Fatimzahra Sefiani, INY:n Uusi Kotimaa tutuksi – hankkeen projektikoordinaattori